Pienydinvoima kiinnosti Kirkkonummella
Kirkkonummen Perussuomalaiset ry. järjesti 10-vuotisjuhlavuotensa kunniaksi Suuri Pienydinvoima -yleisötilaisuuden Kirkkonummen Kunnantalon Kirkkonummi-salissa keskiviikkona 5.9.2018. Tilaisuuden tarkoituksena oli tarjota tieteelliseen tutkimukseen perustuvaa informaatiota ydinvoimasta ja erityisesti pienydinvoimasta, jotta sekä kuntalaisilla että kuntapäättäjillä olisi enemmän tietoa tästä puhtaasta energiantuotantomuodosta. Yleisöä oli ilmestynyt paikalle runsaasti ja ilmaiseksi jaossa olleet Janne M. Korhosen ja Rauli Partasen kirjoittamat Uhkapeli ilmastolla -kirjatkin loppuivat kesken.
Suuren Pienydinvoima -tilaisuuden mainos
Tilaisuuden avasi Kirkkonummen Perussuomalaisten puheenjohtaja Piia Aallonharja kertomalla Kirkkonummen Perussuomalaisten valtuustoryhmän tekemästä valtuustoaloitteesta, että kunta tutkisi pienreaktorien käyttöä kunnan kaukolämpötuotannossa, jotta kunnan CO2-päästöjä saataisiin vähennettyä. Kirkkonummen kunta on vuoden 2018 alusta sitoutunut HINKU eli Hiilineutraalit kunnat -hankkeeseen, joka tarkoittaa, että kunnan tulisi vähentää kasvihuonekaasupäästöjä jopa 80 % vuoden 2007 tasosta vuoteen 2030 mennessä. Tavoite on erittäin kunnianhimoinen ja vaativa ja mitään realistisia esityksiä asian suhteen ei ole vielä tehty. Tämän takia perussuomalaiset laittoivatkin aloitteensa pienreaktoreista, jotta kunnassa otettaisiin tarkasteluun kaikki mahdolliset vähäpäästöiset energiantuotantomuodot, joilla tavoitteeseen voisi päästä. Tämä tarkoittaa myös ydinvoiman pitämistä mukana tarkastelussa ja kunnan energiapaletissa.
Kirkkonummen kuntatekniikan lautakunta käsitteli aloitetta 23.8. ja pohjaesityksenä lautakunnalle oli, että pienreaktorien sijoittaminen Uudellemaalle tai Helsingin seudulle ei vaikuta realistiselta ennen 2030-lukua, mutta kunta jää tässä vaiheessa seuraamaan pienreaktoritekniikan kehittymistä ja odottaa mahdollisen kiinnostuneen toimijan aloitetta. Valitettavasti lautakunta päätti, että lähtee tutkimaan CO2-päästöjen vähentämistä uusiutuvilla energiamuodoilla. Kaikki uusiutuvat energialähteet eivät kuitenkaan ole vähäpäästöisiä, jos ne perustuvat polttamiseen, jonka takia kunnan energiapalettia pitäisi tarkastella vähäpäästöisyyden perusteella eikä uusiutuvuuden perusteella.
Avaussanojen jälkeen Helen Oy:n energiatekniikan-insinööri Kaj Luukko kertoi ydinvoiman ja pienreaktoreiden tekniikasta ja turvallisuudesta. Esitys oli erittäin mielenkiintoinen ja informatiivinen ja hälvensi monia ydinvoimaan ja ydinjätteeseen liittyviä pelkoja. Jos verrataan eri energiatuotantomuotojen turvallisuutta per tuotettu TWh energiaa, on ydinvoima kaikista turvallisin energiantuotantomuoto. Ydinjätekin käsitellään Suomessa asiallisesti ja säilötään peruskallioon.
Ydinvoima on kaikista turvallisin energiantuotantomuoto, kun verrataan tuotettuun TWh
Yrittäjä, energia-analyytikko, vuoden 2017 tiedekirjan “Energian aika” -kirjan kirjoittaja Rauli Partanen pureutui tarkemmin, miten pienydinvoimaa voitaisiin hyödyntää kaukolämmön tuotantoon. Kirkkonummen kaukolämmön tarve tulisi täytettyä kahdella 25 MWe:n pienydinreaktorilla. Yhden 25 MWe:n pienydinreaktorin koko on pelkästään noin kupla volkkarin kokoinen. Tämän kokoisia pienydinreaktoreita valmistaa mm. kanadalainen Terrestial Energy ja ne ovat noin 10 vuoden sisällä markkinoilla. Koska pienydinreaktorit valmistetaan modulaarisesti eli liukuhihnalta, niin ne ovat nopeita ja edullisia rakentaa. Noin vuodessa pienydinreaktori voisi olla jo toiminnassa.
Puheenvuorojen aikana sekä niiden jälkeen käytiin vilkas ja pitkä keskustelu, jossa yleisö sai esittää kysymyksiä ja kommentteja. Yleisön joukossa oli myös ydinvoimaan epäilevästi suhtautuvia henkilöitä, mutta asiantuntijoiden esitysten jälkeen myönsivät, että tietämättömyys on suurin syy pelkoihin ydinvoimaa kohtaan, mutta pelot hälvenivät tiedon lisäännyttyä.
Suuri Pienydinvoima -tilaisuuden voi katsoa kokonaisuudessaan Kirkkonummen Perussuomalaisten YouTube -kanavalta.
Vasemmalta Rauli Partanen, Kaj Luukko ja Piia Aallonharja