Perus­suo­ma­laisten varapu­heen­johtaja, kansanedustaja Riikka Purra sanoo, että hallituksen pian eduskuntaan annettavassa sote-esityksessä on merkittäviä ongelmia erityisesti rahoitusmallin ja maakun­ta­ra­ken­nelman suhteen. Useiden asian­tun­ti­joiden mukaan suunniteltu rahamäärä ei tule riittämään Helsingin ja Uudenmaan sairaan­hoi­to­piirin vastuisiin.

– Uuttamaata ja kaupunkeja huolettaa aivan oikein myös se, että vieras­kie­lisyys ei näy riittävästi rahoituksen kriteeristössä. Rahoi­tus­va­jeesta seuraa se, että uusmaalaisten palvelut tulevat heikkenemään ja hoitojonot kasvamaan, Purra sanoo.

Helsingin ja Uudenmaan sairaan­hoi­to­piiri (Hus) on laskenut, että vuoteen 2029 mennessä koko Uudenmaan rahoitus putoaisi 400 miljoonaa euroa nykyti­lan­teeseen verrattuna. Väestön terveydentilan ja ikäprofiilin perusteella Uusimaa on omassa luokassaan.

Purra huomauttaa, että toisaalta Uudellamaalla kahden kerroksen sotejär­jes­telmä on kaikkein voimakkain.

– Työter­veys­huolto hoitaa tehokkaasti ja esimerkiksi lapsiperheistä suurella enemmistöllä on yksityinen vakuutus. Rahoi­tus­jär­jes­tel­mässä on riski, että kahden kerroksen järjestelmä myös erikois­sai­raan­hoi­dossa vahvistuu, Purra sanoo.

– Ajattelen asiaa myös veronmaksajan näkökulmasta. Onko kohtuullista, että veroasteen noustessa palvelut vain heikkenevät? Kuulemme jatkuvasti tavallisten ihmisten kertomuksia siitä, miten vaikeaa hoitoon pääseminen on, Purra toteaa.

– Mitä tulee vieras­kie­li­syyden kustannuksiin, ihmettelen tässäkin yhteydessä sitä, miten voidaan edelleen puhua maahanmuutosta rikkautena ja edistettävänä asiana, kun se käytännössä kaikilla sektoreilla lisää kustannuksia, Purra sanoo.

– Ristiriita puheiden ja budjettipöydän todellisuuden välillä on valtava, sanoo Purra.